Crowdsourcing-rahoitus on ollut runsaasti pinnalla viime aikoina, mm. Kickstarterin saaman huomion ansiosta. Barclaycard US aikoo ratsastaa teemalla ja on tuomassa ulos crowdsourcing-pohjaista luottokorttia. Barclaycard Ring on kuluttajille suunnattu maksuväline, jonka pohjana on toisilta kuluttajilta kerätty pääoma. Ohjelmaan kuuluu myös osuuskunta-tyyppinen takaisinmaksu, jossa osa tuotosta tuloutetaan takaisin rahoittajille. Mukana ovat myös muodikkaat pelilliset ominaisuudet, erilaiset palkinnot ja merkit, joilla palkitaan aktiivisuudesta.

eMarketerin tuore kooste nostaa pari mielenkiintoista huomiota Twitterin käytöstä asiakasvalitusten käsittelyyn. (Applen iOS 5:een päivittäneet ovat ehkä jo huomanneetkin, että Apple on alkanut kutsua Twitter-viestejä tviittauksiksi.)

Twitteriä käytetään varsin paljon erilaisten valitusten ja reklamaatioiden disseminaatioon. Tilastoja tästä en ole löytänyt, mutta arjen evidenssi osoittaa vahvasti tähän suuntaan. Yritysten aktiivisuus tviittauksiin reagoinnissa on kasvussa, mutta edelleen hidasta, eMarketer koostaa. Maritzresearchin tutkimuksen mukaan yli 80 % kuluttajista olisi halunnut jonkinlaisen vastineen tai edes kuittauksen tviittivalituksestaan, mutta vain kolmannes koki näin tapahtuneen.

Kun yritys reagoi Twitterissä, asiakkaat ilahtuivat. Jopa kolme neljäsosaa vastanneista kertoi olevansa tyytyväisiä saamaansa vastaukseen. Tutkimuksessa ei ole otettu kantaa siihen, millaisia vastineita yritykset lähettivät. Ottaen kuitenkin huomioon, että Twitter ei ole varsinainen asiointikanava, kyse lienee enemmän muodollisista toimista.

Tällä voi olla iso merkitys jatkossa. Niin kauan kuin Twitter pysyy vielä suhteellisen vapaana kaupallisesta viestinnästä (sen vastaanottohalukkuus oli tutkimuksessä lähes nollassa), se toimii tehokkaana anteeksipyytämisen kanavana. Tämä ei toki tarkoita, että Twitter korvaisi normaalin asiakkuustoiminnan - vahingot ja tyytymättömät asiakkaat on hoidettava. Sen sijaan erilaisten kanavien tehokkuus asiakkuuden hoitamisessa voi olla huomion arvoista.

Guardian uutisoi hauskasta tutkimustuloksesta, jossa on löydetty yhteys Facebook-ystävien lukumäärän ja harmaan aivomassan suhteellisen osuuden välillä. Solumassaa oli kertynyt nimenomaan sosiaalisista taidoista vastaaville aivojen alueille.

Kyse on nimenomaan tilastollisesta yhteydestä, ei siis kausaliteetista. Tutkijat eivät ole pystyneet päättelemään, lisääkö sosiaalisten medioiden käyttö harmaan aivomassan määrää vai onko tietynlaisilla aivoilla varustetuilla ihmisillä enemmän taipumusta verkostoitumiseen.

Tässä se siis on. Kyse ei ole oppimisesta eikä sosiaalistumisesta. Ratkaisu on harmaassa massassa.

EVA:n tuore raportti listaa mielenkiintoisia haastattelutuloksia sosiaalisen median yrityksille tuomista muutospaineista. Antti Isokangas ja Petteri Kankkunen ovat haastatelleet joukon suomalaisia yritysjohtajia ja peilaavat some-muutoksia näiden haastattelujen kautta.

Teos on hauskaa luettavaa hersyvine sitaatteineen, kuten vaikka Aller Julkaisujen Pauli Aalto-Setälän kertomus vuoden 2011 alussa käydystä Miss Mix -lehden lanseerauksen aiheuttamasta sosiaalisen median "sodasta".

Päätuloksissa ei nouse mitään mullistavan uutta, vaan paremminkin tutkimus vahvistaa jo tunnettuja trendejä. Mielenkiintoiseksi sen tekee yritysten edustajien autenttiset kommentit.

Raportissa pohditaan mm. sosiaalisen median tuomaa läpinäkyvyyttä - SoMen ajassa oleva yritys ei voi enää samalla tavalla hallinnoida asiakkaitaan eikä työntekijöitään kuin ennen. Informaation hallintaan perustuva valta-asema ei ole enää mahdollinen ubiikin Facebookin aikana. Toisaalta osallistava ja hajautettu toimintamalli tuo mukanaan uusia, ennennäkemättömiä voimavaroja, kun ihmisten osaaminen saadaan uudella tavalla käyttöön.

Kirjoittajien mukaan sosiaalisen median lyhyen aikavälin vaikutuksia yliarvioidaan ja pitkän aikavälin vaikutuksia aliarvioidaan, mikä on johtanut pettymyksiin erilaisten markkinointikokeilujen osalta, ja toisaalta tulee tuottamaan yllätyksiä pitkässä juoksussa esim. tiedonvaihdannan osalta.

Sosiaalisen median hyödyt ovat omimmillaan, kun sitä käytetään asiakaspalvelun apuna. Markkinointikanavaksi tai mediaksi SoMe ei kovin hyvin istu.Tässä valossa on harmillista, että suomalaisten yritysten kolme yleisintä tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa ovat kuitenkin: 1. markkinointi (60%), 2. brändin rakentaminen (54%) ja 3. ulkoinen viestintä (47%), (s. 47).

Sosiaalisen median hyötyjä yrityksen sisäisissä prosesseissa on myös helppo aliarvioida (s. 76), vaikka sen avulla voidaan tehostaa mm. ryhmätyöskentelyä ja dokumentoida osaamista.

Kirjoittajat uskovat vahvasti sosiaalisen median kykyyn tukea innovaatioprosesseja ja joukkoistamista. Tämä nousee esille informaatiopitoisten palveluiden kohdalla, kuten uutisten tai konsulttipalveluiden kohdalla voi nähdä. Joukkoistaminen voi tuoda mukanaan myös uusia liiketoimintamalleja, kuten hajautettuja ammattipalveluita. Näitä löytyy jo ohjelmoinnista, juridiikasta ja elokuvatuotannosta. Oleellista on kuitenkin huolehtia, että syntyvien ideoiden jatkojalostamisen prosessit ovat olemassa ja kunnossa.